Toimenpiteitä koulukiusaamisen ja -väkivallan kitkemiseksi

 

Tällä hetkellä uutiset täyttyvät Koskelan sairaalan alueella tapahtuneesta henkirikoksesta, jossa 16-vuotias poika kuoli samanikäisten pahoinpitelyn seurauksena. Tapahtuma on järkyttänyt koko Suomea ja näin päättäjänä huoli on herännyt riittävistä toimenpiteistä puuttua väkivaltaan sekä koulussa että lastensuojelulaitoksissa.

Lähtökohtana lasten ja nuorten hyvinvoinnille on perheen saama tuki, sillä hyvinvointi lähteen pitkälti kotitaustasta ja siellä tapahtuvista asioista. Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat ovat omiaan aiheuttamaan lapselle huonovointisuutta ja tällöin tuki pitää suunnata varhaisessa vaiheessa perheelle. Jos vanhemmilla ei ole kykyä huolehtia lapsen tarpeista, niin tällöin huostaanotto on paikallaan.

Lapsi voidaan huostaanottaa lastensuojelulaitokseen tai perheeseen ja mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä todennäköisempi on lastensuojelulaitos. Toki sijoituspaikka riippuu myös lapsen voinnista ja kyvystä sopeutua perhesijoitukseen, iästä huolimatta. Lastensuojelulla on ensisijainen velvollisuus huolehtia lapsen tai nuoren turvallisesta ympäristöstä ja luoda hänelle luottamusta aikuisiin ja siihen, että hänestä aidosti välitetään. Olemme Helsingin valtuustossa lisänneet vuosittain resurssia lastensuojeluun, mutta vieläkään sitä ei ole tarpeeksi suhteutettuna tarpeeseen. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja varsinkin nyt korona-aikana tilastot ovat huolestuttavia. Tulevan valtuustokauden yhtenä kärkitavoitteena tulee olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen yli hallintokuntien. Mukana-ohjelman kaltaista kokonaisvaltaista ohjelmaa kaivataan ja myös mittareita, joilla seurataan, ovatko tavoitteet toteutuneet.

Lastensuojelun lisäksi Koskelan tapauksen myötä myös koulun toimintaa on kritisoitu riittämättömäksi kiusaamisen ja kouluväkivallan puuttumisen suhteen. Totuus on, että esimerkiksi erityisopetuksen alasajo pieniä luokkia vähentämällä näkyy koululuokissa häiriökäyttäytymisenä ja aiheuttaa sen, että koko ryhmän oppiminen on vaakalaudalla. Erityisopetuksen resurssien riittävyyttä tulee tutkia ja erityisesti kentän eli opettajien ääni pitää huomioida. On eri asia päättää inkluusion tavoitteista ylätasolla kuin olla luokassa 25 alakoululaisen kanssa niitä toteuttamassa. Mikäli erityisen tuentarpeen oppilaita on normaaliluokassa, pitää avustajia olla tarpeeksi ja mahdollisuus myös siirtyä pienryhmään opiskelemaan. Moni lapsi oppii paremmin pienryhmässä ja erityisopettajalla on pienessä ryhmässä enemmän aikaa kohdata jokainen nuori. Olen sitä mieltä, että erityisluokkien vähentäminen on ollut virhe, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian.

Kiusaamiseen puuttuminen koulussa on ollut paljon esillä tällä valtuustokaudella. Kiva koulu -ohjelmaa on kritisoitu riittämättömänä ja rehtoreilta puuttuu valtuuksia toimia kiusaamistapauksen suhteen nopeasti esimerkiksi eväämällä kiusaajalta kouluun tuleminen määräajaksi. Ohessa kaupungin linjaamat toimenpiteet kiusaamisen ehkäisemiseksi: Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet

Esille tulevien vakavempien kiusaamistapausten käsittelyyn tarvittaisiin aina lähipoliisin virka-apua, koska kiusaaminen on väkivaltaa ja näin ollen rikos. Peruskouluihin on nyt otettu mukaan tunnetaitojen opetteluun liittyviä tunteja, jotka toki voivat auttaa lasta ja nuorta tunnistamaan tunteitaan, mutta kiusaamisessa on kyse vakavammasta ongelmasta, johon puuttumisen tulee olla välitöntä. Kiusaamisesta ilmoittamista tulee helpottaa ja valtuustoon onkin tulossa kiusaamisvilkkuun liittyvä aloite, jota itsekin kannatin.

On hyvä huomioida, että kiusatun lisäksi kiusaajat tarvitsevat apua. Kiusaamista ei kitketä pois vain tukemalla kiusattua, mikä tietysti ensisijaista hänen hyvinvointiaan ajatellen. Jostain kumpuaa pahaolo, joka saa aikaiseksi toisen henkisen tai fyysisen pahoinpitelyn. Lapsi ei synny pahana, mutta alttius persoonallisuushäiriöön voi periytyä. Kasvuympäristöllä katsotaan olevan suurin merkitys lapsen persoonan kehittymiseen. Narsistisen tai tunnekylmän persoonallisuuden kehittyminen tapahtuu varhaislapsuudessa ja siihen puuttuminen on perheen ulkopuoliselle haastavaa.

Varhaiskasvatus on avainroolissa lapsen tunnetaitojen vahvistajana ja perheen ohjaamisessa tuen piiriin. Lastenneuvolan palveluissa tulisi kartoittaa perheen hyvinvointia entistä paremmin. Resursseja tulee suunnata varhaiskasvatuksen psykologipalveluihin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan päiväkoteihin lisää. Kouluissa oppilashuollon palveluiden tulisi riittää myös siihen, että kuraattorit ja psykologit ehtisivät tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Tällä hetkellä sammutetaan tulipaloja ja pyritään saaman lapsia ja nuoria psykiatristen palvelujen piiriin. Viive koulun ja erikoissairaanhoidon välillä on liian suuri, monen kuukauden odottaminen ehtii pahentaa ongelmia huomattavasti.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, opetuksen ja kasvatuksen teemat ovat itselleni tärkeimpiä poliittisessa vaikuttamisessani. Näiden lisäksi kannan huolta pienperheiden, varsinkin yksinhuoltajien jaksamisesta arjessa. Helsingin tulisi paremmin huomioida palveluissaan yksinhuoltajien asema tarjoamalla muun muassa iltahoidon mahdollisuutta vuorotyötä tekeville yksinhuoltajaperheille (toki myös niille perheile, jossa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä). Tästä tein aloitteen vuosi sitten, mutta syksyllä 2020 sille ei myönnetty kaupungin budjetista rahaa. Työ jatkuu tärkeiden teemojeni puolesta.

Ilta- ja yöhoitoa vuorotyöläisten pienille koululaisille

Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään 27.11.2019 aloitettani, jossa esitän tarpeen lastenhoidon palvelujen järjestämisestä pienille koululaisille vuorotyötä tekevän vanhemman tai vanhempien ilta- ja yötyön ajaksi. Asia etenee kasvatuksen- ja koulutuksen toimialalla siten, että ilta- ja yöhoidon tarvetta selvitetään pienten koululaisten vanhemmille suunnatulla kyselyllä ilta- ja aamupäivätoiminnan asiakaspalautteen kautta. Esitin valtuustokäsittelyssä, että selvityksen tulisi lähteä koteihin myös wilman kautta tai paperiversiona, sillä monilla helsinkiläisillä alueilla iltapäiväkerhon osallistumisprosentti on varsin pieni. Tämä on todettu varsinkin niillä alueilla, joilla vanhempien sosioekonominen asema on alhaisempi. On tärkeää, että tarve pystytään selvittämään palveluja eniten tarvitsevilta. Köyhistä lapsiperheistä iso osa, jopa yli 30% on yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajavanhempien yksi merkittävimmistä työllistymistä estävistä tekijöistä on lastenhoitoon liittyvät järjestelyt. Ongelmat korostuvat varsinkin niillä perheillä, joilla ei ole tukiverkkoa apuna lasten hoidolle eikä pienituloisuuden vuoksi rahaa kustantaa hoitajaa kotiin. Helsingin kaupungin tärkeä tehtävä on tukea vähävaraisia perheitä ja edistää myös yksinhuoltajien mahdollisuutta työssä käymiseen. Päiväkoti-ikäisten lasten on mahdollista saada ilta- tai vuorohoidon päiväkotipaikka vanhemman tai vanhempien vuorotyön vuoksi. Tätä saamaa etua ei ole pienten koululaisten kohdalla. Alle kymmenvuotiaat lapset ovat varsin pieniä jäämän yksin illaksi tai yöksi kotiin, yksinollessaan lapsi saattaa kokea turvattomuutta ja pelkoja. Turvallisen aikuisen läsnäolo on merkittävä lapsen henkisen kasvun tae. Vuorotyöläiselle olisi tärkeää saada hoitaja illaksi hoitamaan lapsia, sillä ympärivuorokautisen päivähoidon paikkoja on vähän ja päivähoito ei koske pieniä koululaisia. Koululaisia ei myöskään ole järkevää sijoittaa illoiksi päiväkoteihin, sillä vuorohoidon päiväkodit täyttyvät päivähoitoikäisistä lapsista. Meillä tulisi olla hoitojärjestelmä, jossa koululaisella olisi paikka, mihin hän voisi mennä iltapäivätoiminnan loppumisen jälkeen. Toisaalta pitkät päiväkoti- ja koulupäivät ovat myös lapselle raskaita – näin ollen parasta olisi mahdollisuus saada tarvittaessa hoitaja kotiin, jolloin lapsella olisi mahdollisuus rauhoittua pitkän päivän jälkeen ja mennä nukkumaan omaan sänkyynsä turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Aloitevastauksessa sekä kasvatus- ja koulutuslautakunta suhtautuu myönteisesti iltahoidon mallin pilotoimiseen Helsingissä. Tarve tunnistetaan myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Mahdollisen pilotoinnin kustannukset tulee huomioida vuoden 2021 budjetissa, muuten pilotointi jäänee selvityksen tasolle. Ruotsissa perheet voivat saada hoitajan kotiin illaksi ja yöksi, vastaavaa mallia voisi pilotoida myös Helsingissä. Painetta hoitomallin kehittämiseksi tulisi luoda myös eduskunnalle ja työmarkkinajärjestöille, miksei toteutus voisi olla osana perhevapaauudistusta. Toisaalta vastuuta perhemyönteisyydestä toivoisin myös työnantajailta, varsinkin naisvaltaisilla palvelu- ja hoitoaloilla tarve on merkittävä. Ilta- ja yöhoidon mahdollistaminen vuorotyöläisten lapsille on yksi tärkeimmistä keinoista, joka auttaisi yksinhuoltajaperheen vanhemman työnteon mahdollisuuksia. Lastenhoidon tuki on tukea myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Yksinhuoltajien asemaa on parannettava paremmalla perhepolitiikalla

Sanotaan, että lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa. Suomessa elää tällä hetkellä noin 135 000 lasta köyhissä perheissä. Hyvinvointi rakentuu jo varhain lapsuudessa ja eriarvoisuus korostuu monella eri tavalla köyhien ja paremmin pärjäävien perheiden välillä. Perheen toimeentulo vaikuttaa lapsen elämässä esimerkiksi harrastuksiin, liikkumisiin, asumiseen ja myös ruokaan. Köyhän perheen lapsi saattaa joutua kiusatuksi vaatteiden, lelujen puutteen tai vapaa-ajan vieton mahdollisuuksiin liittyen – yksinjääminen ja ulkopuolisuuden tunne ovat arkipäivää köyhän perheen lapselle.

Köyhistä lapsiperheistä iso osa, jopa yli 30% on yksinhuoltajaperheitä. Nykyhallituksella ei ole ollut riittävää tahtotilaa puuttua yksinhuoltajien köyhyyteen. Tärkeää olisi luoda erilaisia tulonsiirtoja ja palveluita, jotka mahdollistaisivat yksinhuoltajien työssäkäymisen. Kotipalvelun laajentaminen koskemaan myös työssäkäymisen tukemista on yksi tärkeimmistä keinoista, joka auttaisi yksinhuoltajaperheen vanhemman työnteon mahdollisuuksia. Vuorotyöläiselle olisi tärkeää saada kodinhoitaja illaksi hoitamaan lapsia, sillä ympärivuorokautisen päivähoidon paikkoja on vähän ja päivähoito ei koske pieniä koululaisia. Meillä pitäisi olla järjestelmä, jossa lapsella olisi paikka, mihin mennä iltapäivätoiminnan loppumisen jälkeen. Pitkä päiväkoti- ja koulupäivät ovat myös lapselle raskaita - meidän on tuettava lapsen mahdollisuutta päästä illaksi kotiin ja nukkumaan omaan sänkyynsä turvallisen aikuisen läsnä ollessa.

Yksi tärkeä tuen muoto lapsiperheköyhyyden torjumisessa olisi Vihreiden ajama perustulomalli. Perustulolla tarkoitetaan jokaiselle täysi-ikäiselle kuuluvaa vastikkeetonta etuutta, joka korvaisi kaikki sitä pienemmät nykyiset tuet. Vihreiden esittämä perustulo olisi 600 euroa kuukaudessa ja se parantaisi merkittävästi pienituloisten asemaa yhteiskunnassamme. Perustulon kohdalla on tärkeää muistaa, että sitä täydentäisi asumistuki, toimeentulotuki, lapsilisät ja ansiosidonnainen turva. Yksin 600 eurolla ei perheen tarvitsisi pärjätä. Yksinhuoltajien kohdalla tärkeä parannus olisi myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ja Vihreiden esittämän perhevapaauudistuksen myötä lisääntyvä kuukausittaisen vanhempainrahan määrä. On tärkeää, että myös yksinhuoltajillekin taataan riittävä toimeentulo vanhempainvapaan aikana.