Toimenpiteitä koulukiusaamisen ja -väkivallan kitkemiseksi

 

Tällä hetkellä uutiset täyttyvät Koskelan sairaalan alueella tapahtuneesta henkirikoksesta, jossa 16-vuotias poika kuoli samanikäisten pahoinpitelyn seurauksena. Tapahtuma on järkyttänyt koko Suomea ja näin päättäjänä huoli on herännyt riittävistä toimenpiteistä puuttua väkivaltaan sekä koulussa että lastensuojelulaitoksissa.

Lähtökohtana lasten ja nuorten hyvinvoinnille on perheen saama tuki, sillä hyvinvointi lähteen pitkälti kotitaustasta ja siellä tapahtuvista asioista. Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat ovat omiaan aiheuttamaan lapselle huonovointisuutta ja tällöin tuki pitää suunnata varhaisessa vaiheessa perheelle. Jos vanhemmilla ei ole kykyä huolehtia lapsen tarpeista, niin tällöin huostaanotto on paikallaan.

Lapsi voidaan huostaanottaa lastensuojelulaitokseen tai perheeseen ja mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä todennäköisempi on lastensuojelulaitos. Toki sijoituspaikka riippuu myös lapsen voinnista ja kyvystä sopeutua perhesijoitukseen, iästä huolimatta. Lastensuojelulla on ensisijainen velvollisuus huolehtia lapsen tai nuoren turvallisesta ympäristöstä ja luoda hänelle luottamusta aikuisiin ja siihen, että hänestä aidosti välitetään. Olemme Helsingin valtuustossa lisänneet vuosittain resurssia lastensuojeluun, mutta vieläkään sitä ei ole tarpeeksi suhteutettuna tarpeeseen. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja varsinkin nyt korona-aikana tilastot ovat huolestuttavia. Tulevan valtuustokauden yhtenä kärkitavoitteena tulee olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen yli hallintokuntien. Mukana-ohjelman kaltaista kokonaisvaltaista ohjelmaa kaivataan ja myös mittareita, joilla seurataan, ovatko tavoitteet toteutuneet.

Lastensuojelun lisäksi Koskelan tapauksen myötä myös koulun toimintaa on kritisoitu riittämättömäksi kiusaamisen ja kouluväkivallan puuttumisen suhteen. Totuus on, että esimerkiksi erityisopetuksen alasajo pieniä luokkia vähentämällä näkyy koululuokissa häiriökäyttäytymisenä ja aiheuttaa sen, että koko ryhmän oppiminen on vaakalaudalla. Erityisopetuksen resurssien riittävyyttä tulee tutkia ja erityisesti kentän eli opettajien ääni pitää huomioida. On eri asia päättää inkluusion tavoitteista ylätasolla kuin olla luokassa 25 alakoululaisen kanssa niitä toteuttamassa. Mikäli erityisen tuentarpeen oppilaita on normaaliluokassa, pitää avustajia olla tarpeeksi ja mahdollisuus myös siirtyä pienryhmään opiskelemaan. Moni lapsi oppii paremmin pienryhmässä ja erityisopettajalla on pienessä ryhmässä enemmän aikaa kohdata jokainen nuori. Olen sitä mieltä, että erityisluokkien vähentäminen on ollut virhe, joka pitäisi korjata mahdollisimman pian.

Kiusaamiseen puuttuminen koulussa on ollut paljon esillä tällä valtuustokaudella. Kiva koulu -ohjelmaa on kritisoitu riittämättömänä ja rehtoreilta puuttuu valtuuksia toimia kiusaamistapauksen suhteen nopeasti esimerkiksi eväämällä kiusaajalta kouluun tuleminen määräajaksi. Ohessa kaupungin linjaamat toimenpiteet kiusaamisen ehkäisemiseksi: Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet

Esille tulevien vakavempien kiusaamistapausten käsittelyyn tarvittaisiin aina lähipoliisin virka-apua, koska kiusaaminen on väkivaltaa ja näin ollen rikos. Peruskouluihin on nyt otettu mukaan tunnetaitojen opetteluun liittyviä tunteja, jotka toki voivat auttaa lasta ja nuorta tunnistamaan tunteitaan, mutta kiusaamisessa on kyse vakavammasta ongelmasta, johon puuttumisen tulee olla välitöntä. Kiusaamisesta ilmoittamista tulee helpottaa ja valtuustoon onkin tulossa kiusaamisvilkkuun liittyvä aloite, jota itsekin kannatin.

On hyvä huomioida, että kiusatun lisäksi kiusaajat tarvitsevat apua. Kiusaamista ei kitketä pois vain tukemalla kiusattua, mikä tietysti ensisijaista hänen hyvinvointiaan ajatellen. Jostain kumpuaa pahaolo, joka saa aikaiseksi toisen henkisen tai fyysisen pahoinpitelyn. Lapsi ei synny pahana, mutta alttius persoonallisuushäiriöön voi periytyä. Kasvuympäristöllä katsotaan olevan suurin merkitys lapsen persoonan kehittymiseen. Narsistisen tai tunnekylmän persoonallisuuden kehittyminen tapahtuu varhaislapsuudessa ja siihen puuttuminen on perheen ulkopuoliselle haastavaa.

Varhaiskasvatus on avainroolissa lapsen tunnetaitojen vahvistajana ja perheen ohjaamisessa tuen piiriin. Lastenneuvolan palveluissa tulisi kartoittaa perheen hyvinvointia entistä paremmin. Resursseja tulee suunnata varhaiskasvatuksen psykologipalveluihin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan päiväkoteihin lisää. Kouluissa oppilashuollon palveluiden tulisi riittää myös siihen, että kuraattorit ja psykologit ehtisivät tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Tällä hetkellä sammutetaan tulipaloja ja pyritään saaman lapsia ja nuoria psykiatristen palvelujen piiriin. Viive koulun ja erikoissairaanhoidon välillä on liian suuri, monen kuukauden odottaminen ehtii pahentaa ongelmia huomattavasti.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, opetuksen ja kasvatuksen teemat ovat itselleni tärkeimpiä poliittisessa vaikuttamisessani. Näiden lisäksi kannan huolta pienperheiden, varsinkin yksinhuoltajien jaksamisesta arjessa. Helsingin tulisi paremmin huomioida palveluissaan yksinhuoltajien asema tarjoamalla muun muassa iltahoidon mahdollisuutta vuorotyötä tekeville yksinhuoltajaperheille (toki myös niille perheile, jossa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä). Tästä tein aloitteen vuosi sitten, mutta syksyllä 2020 sille ei myönnetty kaupungin budjetista rahaa. Työ jatkuu tärkeiden teemojeni puolesta.